Kun tarkastellaan uskonnollisen populaation jakautumista kaupunkialueella (ks. kartta alla), nähdään että eri kaupungeissa ateistien (tai uskovien) määrä voi jakautua dramaattisesti eri tavoin. Minkälaisia selityksiä näkisitte näille jakautumiseroille?
Guardianin datakartta:
http://www.theguardian.com/cities/datablog/gallery/2014/jul/03/where-atheists-live-maps-uk-godless-cities-religion-census-data-viz?CMP=fb_gu
Tuntematta tarkemmin näiden tiettyjen Britannian kaupunkien historiaa tai väestöjakaumaa, voidaan joitakin valistuneita oletuksia ateisteja sekä uskonnottomia koskien tehdä yleisemmän länsimaissa tehdyn tutkimuksen pohjalta. Ateisteilla tarkoitan tässä ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan/jumaliin, ja uskonnottomilla ihmisiä, jotka kyselyssä vastaavat, ettei heillä ole uskontoa (eng. “nones”). Esimerkiksi Teemu Tairan (2012) mukaan itsensä ateistiksi luokitteleva suomalainen on tyypillisimmin mm.:
– Mies (n. 70 %)
– Nuori aikuinen (eniten ateisteja on 18–34 -vuotiaiden ikäryhmässä)
– Sinkku (liittyy nuoreen ikään)
– Kaupunkilainen (Etelä-Suomi ja yli 100 000 as. kaupungit)
– Poliittisesti enemmän vasemmalla (myös Vihreät)
– Arvoliberaali (hyväksyy homoliitot, abortit yms.)
Ateistin “prototyypiksi” on monissa muissa tutkimuksissa määrittynyt korkeasti koulutettu kaupunkilaismies. Eri maiden ateistien määrää vertailtaessa on ateismin huomattu korreloivan mm. vaurauden, turvallisuuden ja korkean koulutustason kanssa. Nämä kaikki ovat moderneille länsimaille tyypillisiä tekijöitä. Vastaavasti jumaliin uskotaan eniten sellaisissa maissa, joille ovat ominaisia köyhyys, epävakaat elinolosuhteet (esim. konflikteja) ja/tai heikko koulutustaso. Se, miten pitkälle vaikkapa tulotasoerot tai koulutustasoerot selittävät Brightonin tai Norwichin tai niiden tiettyjen kaupunginosien eroja uskonnollisuuden määrissä, on tietysti toinen kysymys.
Britannian uskontotilannetta on tarkemmin kartoittanut esimerkiksi Linda Woodhead. Hänen mukaansa perinteinen anglikaaninen uskonnollisuus on voimakkainta vanhemman väestön keskuudessa: yli 60-vuotiaista noin puolet on anglikaaneja, kun parikymppisistä vain noin joka kymmenes. Jo useiden vuosikymmenten ajan anglikaaninen uskontoperinne onkin siirtynyt heikosti seuraavalle sukupolvelle. Toisaalta esimerkiksi katolilaisten tai muiden vähemmistöuskontojen keskuudessa uskonnon heikkenemistä ei ole tapahtunut vastaavassa määrin.
On kuitenkin huomattava, että uskonnottomuus ja ateismi ovat eri asioita – vaikka uskonnottomat ja ateistit joskus tutkimuksissakin (virheellisesti) samaistetaan keskenään, kuten tehdään myös linkittämässäsi Guardianin jutussa. Useimmat uskonnottomat eivät itse asiassa katso olevansa ateisteja. Esimerkiksi vaikka ateistienkin määrä on Britanniassa kasvanut ja noin joka viides britti on nykyään ateisti, on selkeästi enemmän kasvanut niiden ihmisten määrä, jotka ilmoittavat olevansa uskonnottomia tai epäilevät uskoaan Jumalaan. Woodheadin mukaan nuorten aikuisten (alle 30-vuotiaitten) keskuudessa kirkkoa ja uskontoa ei tällä hetkellä pidetä muodikkaina ja noin puolet vastaa olevansa uskonnottomia. Kuitenkin näin vastaavista vain 43 prosenttia sanoo olevansa ateisteja. Nuoret aikuiset siis hylkivät uskontoa enemmän kuin Jumalaa, ja kirkkoa kartetaan esimerkiksi siksi, että sen katsotaan suhtautuvan ennakkoluuloisesti mm. homoseksuaaleihin.
Vastauksena kysymykseen: nähdäkseni voidaan olettaa, että niillä Britannian kaupunkialueilla, joissa ateismi ja uskonnottomuus ovat erityisen paljon edustettuina, on myös paljon mm. nuoria aikuisia, korkeasti koulutettuja (ja siten todennäköisemmin vauraita), arvoliberaaleja sekä poliittisesti vasemmalle päin kallellaan olevia ihmisiä. Syitä voi tietysti olla muitakin ja ne voivat liittyä yksityiskohtaisemmin esimerkiksi tietyn kaupungin/kaupunginosan historiaan tai paikallisen kirkon toimintaan.
Vastaaja: Mikko Sillfors, FM, tohtorikoulutettava
Kirjallisuus:
Taira, Teemu: More visible but limited in its popularity: atheism (and atheists) in Finland
http://ojs.abo.fi/index.php/ar/article/view/163/124
Woodhead, Linda: Time to get serious
http://www.churchtimes.co.uk/articles/2014/31-january/features/features/time-to-get-serious
uskontotieteilija.wordpress.com 
Recent Comments